Savon Sanomat / Jouluntekijät 15.11.2010

Suunnittelin virkkaavani isohkon, värikkään palapeiton jouluun mennessä. Siinä inspiraation alkulähteillä, aloittaessani työtä en vain muistanut mainita edes itselleni, että mihin jouluun mennessä. Se joulu on nyt tänä vuonna. 

Ja onneksi myös omia alkuperäisiä suunnitelmia voi muuttaa. Ei näistä karkkiväreistä tullutkaan sohvan reunalle huolettomasti heitettävää torkkupeittoa, vaan viisi iloista sohvatyynyä. 

Paloja syntyi puolentoista vuoden aikana matkakäsityönä, television ääressä, radiota kuunnellen, mökkilaiturilla. Kun minulle viimein alkoi valjeta, että tämän projektin deadline on tämän vuoden jouluun mennessä, niin loppusuoralla kotona tahti alkoi kiihtyä. Halusin sen pois muiden jouluvalmistelujen alta. 

Yhdessä tyynyssä on 32 neliön muotoista palaa, jotka olen virkannut yhteen kiinteillä silmukoilla.  Molemmilla puolilla siis 16 palaa. Ohjeen olin joskus vuosia sitten leikannut talteen jostakin perhelehdestä. 

Yleensä tuollaisen tyynyn taustapuoli lienee virkattu yksiväriseksi, mutta minä halusin myös sen olevan paloista. Suunnittelin palojen satunnaisen järjestyksen niin, etteivät samanväriset palat ole missään kohtaa vierekkäin (eivät myöskään sivusaumoissa).

Ja yritin olla tarkkana kuin tonttu, ettei tekstiin jäisi virheitä, mutta pahus mulle tuli tuohon ohjeeseen (SS:n nettisivulla) sellainen virhe, etten meinannut uskoa itsekään.
Vaikka jo puolitoista vuotta pyörittelin Novitan Seiskaveikka-keriä paloja virkatessani, niin miten ihmeen onnistuin ohjeeseen kirjoittamaan vielä Novita Isoveli! Onneksi kuitenkin tekstiä pystyi muokkaamaan jälkikäteen joku muu kuin minä, joten asian sai kuin saikin sitten korjattua.