Ajattelin vain muistuttaa, että raivaathan nyt jonakin kesäpäivänä tyhjää tilaa arkielämääsi ja käyt kuljeksimassa myös oman paikkakuntasi kesätaidenäyttelyt läpi!  Ei aina tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan. Ei ainakaan meillä täällä Halosen taiteilijasuvun syntysijoilla tänä kesänä. Täällä on kerrassaan upeat näyttelyt!

Kävin jo toukokuun lopulla eräänä lauantaina Hannu Väisäsen Isän kuvat -näyttelyssä. Tuolloin tämä yksi Suomen tunnetuimmista kuvataiteilijoista oli itse kertomassa elämästään, kuvataiteensa taustoista, inspiraation lähteistä, tekniikoista ja näyttelytöidensä synnyistä. Valitettavasti en ottanut tuohon tilaisuuteen kameraa mukaan, mutta edellisestä linkistä avautuu joku kuva tästä päänäyttelystä. Hannu Väisästä oli kuulemassa ainakin tuolla kertaa hyvin runsas joukko ihmisiä, mikä oli todella ilahduttavaa.

Tänään oli minulla vuorossa sitten Marjaleena ja Markku Piipon keramiikkanäyttely Poltetut jäljet Eemil Halosen museon puolella. Aivan ihastuttavia, värikylläisiä keraamisia vateja, maljakoita, purnukoita ja kookkaita koriste-esineitä. Materiaaleiksi he olivat kelpuuttaneet myös kierrätys- ja jätemateriaaleja kuten hylättyä savea, jätevärejä, pulloja, piikkilankaa, diakuvien laseja, pankin kuittisilppua... Uutena tekniikkana on valokuvien painaminen keramiikkaan, jota kuulemma vasta muutama keramiikkataiteilija Suomessa käyttää. Tällä tekniikalla onkin toteutettu useita keramiikkatauluja nostalgisine kuvineen. Ne sopivat loistavasti tällaisen viileän kivinavettarakennuksen rosoisille seinille.