Tänä keväänä olen poikkeuksellisesti päässyt sujahtamaan kolmen kansalaisopiston kevätnäyttelyyn, joissa esitellään päättyneen kauden kädentöitä. Hyvin inspiroivaa, kauhean tavanomaista ja kaikkea siltä väliltä niissä olen nähnyt. (Myös räsymattoja, mutta lupaan; ei yhtään kuvaa niistä. Tällä kertaa.)

Niissä vallitseva luovuuden henki tarttuu aina tajuntaan ja ilahduttaa mieltä.

Toisten harrastelijoiden työt laittavat pähkäilemään mihin uuteen materiaaliin tai tekniikkaan sitä voisi ensi kaudella mennä perehtymään. (Niin tietenkin siinä tapauksessa vain, että olen parantunut tästä mattokuumeesta sitä ennen.)



Suomussalmen kansalaisopistossa oli uppouduttu helmeilyyn. Hurja määrä ihastuttavia kaulakoruja. Se on asia, johon en ole vain viitsinyt itsekseni syventyä. Omat käsintehdyt korut eivät ole omaa tekoani vaan alan käsityöyrittäjien. Olisikohan helmeilykurssia ensi syksynä meillä päin?


Kuusamossa leivotut keramiikkatyöt olivat jotain ihan muuta kuin tavanomaista kuppia ja kippoa. Aloin haaveilla osallistuvani vielä joskus keramiikkaan ja tekeväni samanlaista.



Näitä hauskanmuotoisia tyynyjä löytyi iso, näyttävä kasa meidän omasta kevätnäyttelystä. Jossain on varmasti julkaistu niihin ohje, mutta ehkä tuollainen syntyisi ilman ohjettakin. Sen vuoksi kuvasin yhtä sellaista joka puolelta. Pelkkiä neliöitä vain – hmmm, ehkä.


Viiiuh, lenteli Suomussalmen kirjaston näyttelytilassa nauravaiset noidat luudallaan. Pääsiäiskoristeista mitä parhain. Voittaa aasialaiset krääsänoidat sata vastaan nolla!


Ja lopuksi... Kuusamon näyttelyssä oli esillä hurmaava kuvasarja hulvattoman näköisistä kissoista uusissa villajumppereissaan. Tuo kuvasarja ei tosin saa minua haaveilemaan - ei kissoista eikä lemmikkineuleista - mutta sen katselemisesta tulee hyvälle tuulelle!