Nyt on joulu lorvailtu, sähkökatkos hissuteltu ja kynttilät poltettu! Tarmokas arkielämä, tervetuloa takaisin!

Jouluna sallitaan myös jonkinsortin retkahtaminen. Minä neulomisaddikti pystyin olemaan neulomatta lähes puolitoista kuukautta. Sitten en enää jaksanut vastustaa puikkojen kilinää. Joululoman kunniaksi retkahdin sukkaputkeen.

Varsinkin eilen, koko illan kestäneen sähkökatkoksen aikaan tunsin, että päätökseni oli oikea. Hiljaisessa keittiössä, kynttilän valossa, ruokapöydän ääressä vain minä, lankakerä ja puikot .... Humalluin kokonaan!

 

Ja koska janoan uusia kiksejä sukkaputkeen, päädyin neulomaan tämän sukkaparin ns. väärin päin eli kärjestä ylöspäin. Eikä lanka ole villaa, vaan puuvillaa. Ikivanhaa, tipunkeltaista, keskivahvaa lankaa.

Kun tämä, kolmen pienen lankakerän humala on ohi, lupaan taas ryhdistäytyä ja käyttää tarmoni johonkin muuhun. Lupaan. Ihan varmasti.