Lötöt?.... ruojukengät?.... karstut?.... kalsut?.... syylinki?... Hersyvän hauskoja sanoja. Ne kaikki latelemalla saat itsesi framille seurassa kuin seurassa, luulisin. Sanat liittyvät jalkojen suojaamiseen 1700-1800-luvulla.

Lisää hauskoja sanoja: kureniekka?.... körtti?.... köyhänkorree?.... karttuuni?.... Niillä rahwas verhosi itsensä.

Mutta ei sen enempää hauskoja sanoja, enkä varsinkaan päädy tässä selittämään niiden tarkkoja merkityksiä, sillä kukaan ei sellaista tekstiä kuitenkaan jaksaisi lukea.

Sen sijaan, tuon terveiset Kuopion Museon VAATTEET WAROJA MYÖTEN –näyttelystä (31.1.2013 asti). Siellä on mahdollisuus nähdä, lukea ja kokea kuinka pohjoissavolainen talonpoikaisväestö pari- kolmesataa vuotta sitten pukeutui ja miten jokainen nainen osasi (joo, joo, tiedetään, tiedetään) kehrätä, karstata, värjätä, neuloa, ommella.

Näyttely tuo  tunnelman menneisyydestä, iso-iso-iso-iso...vanhempamme elämäntavasta ja laittaa väkisin pohtimaan miten yksipuolista nykypuuhastelu aistien kannalta on ja muutenkin vertailemaan entistä ja nykyistä maailmanmenoa. Nöyrää ihailua tuollaisen tekstiilinäyttelyn edessä tuntee.  

Tästä on hyvä jatkaa myös omaa käsityöelämää!



(kuvat näyttelystä)