Toivelistalla viime aikoina kirppareilla kolutessani ovat olleet vanhat käsityökirjat. Kalastaakseni niitä jo olemassa olevien suosikkien ja muiden kirjahankintojen joukkoon.

Kelposaalistakin on löytynyt.

Ilmaiskorista löydettynä minulle kelpaa melkein mikä käsityökirja vain. Sellaisen löytämisen jälkeen maailma näyttää taas paljon paremmalta paikalta elää!

Yhden euron tai sen alle hintaisen kirjan löydettyäni … hyp-, hyp-, hyppelehdin riemusta kassalle.

Kaksi euroa… no, joo… tekee myös hyvän fiiliksen.

Kolmeen euroon on oltava jo kohtuullisen hyvä opus.

Neljä euroa - iiik! - laittaa hypelöimään kansilehtiä hermostuneesti ja puntaroimaan hankinnan järkiperäisyyttä. Sen on oltava tosi herkku tai haluamani aarre.

Enemmän euroja kirpparikirjasta tekee jo kipeää.

Kohta ne Juju-kerhosta pistää minut pihalle, kun en ole pitkään aikaan hyväksynyt kuukauden kirjoja kotiini tai tehnyt muita tilauksia, kääk!  Mutta kun superkalliit uutuudet pystyn kantamaan kirjastosta lainaan.

Ja oletan, että osa tämän päivän uutuuksista päätyy jossain vaiheessa kuitenkin myyntiin sikahalpaan hintaan joko kirjakauppaan tai kirppareille. Tai ehkä ihmiset saavat vääriä kirjoja lahjaksi tai kyllästyvät niihin tai jotain. Kirpparihyllyt ovat nyt silmissäni alkaneet oikein notkua käytetyistä kirjoista. Käsityökirjojen bongaaminen sieltä joukosta vaatii pitemmän pysähdyksen ja viitseliäisyyttä, mutta seikkailumieli ja aika ovat kirpparishoppaajalla aina tarpeen.