Tämän päivän Savon Sanomissa on seuraavanlainen teksti by Anne Ignatius:

"Paljon on parjattu lyhytikäisiä kodinkoneita ja muita tuotteita, mutta välillä laatua kuulee kiiteltävänkin. Helsinkiläisessä vaatekaupassa myyjä auttoi asiakasta valitsemaan talvitakkia. Myyjä kehui takkia kauniiksi ja pitkäkestoiseksi. Myyjän kaverikin oli ostanut samantapaisen viime vuonna - ja käyttää takkia yhä. Ajatella!"

Huh-huijaa.

Omistan mustan, ihanan ison villahuivin pitkine hapsuineen. Sellaisen, tänä päivänä niin muodikkaan... Edesmennyt Elsa-mummoni oli teettänyt 70 -luvulla useita tuollaisia huiveja naapuriemännällä antaakseen niitä lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Käytin tuota huivia jo vuonna 1976 ollessani eka luokalla lukiossa. Minun niin muodikas huivini täyttä ensi vuonna ehkä 30 vee. Ajatella!

Joulukuussa 1998 ompelin itselleni useista eri laatuisista mustista trikoosameteista ja satiineista leningin, joka on tänä päivänä ns. goottityyliä. Avonainen kaula-aukko, niukka yläosa, kyynärpäiden alapuolelta levenevät hihat, kiilamainen alaspäin levenevä helma ja nilkkapituus. Käytin tätä leninkiä viimeiksi 2 vuotta sitten yhdessä juhlaseminaarissa Helsingissä. Ja mieltäni lämmitti kohteliaat kommentit erityisen kauniista leningistäni. Leninkini siis oli tuolloin 5 vuotta vanha. Ajatella!

Käytän edelleen silloin tällöin niukkalinjaista jakkupukua. Se on tumman vihreää villakangasta, mutta hihat ja kaulus ovat mustaa hirvennahkaa.Ompelupäiväkirjani mukaan valmistin sen lokakuussa 2000. Ja käytän sitä yhä. Ajatella!