Mielestäni kirjat ovat sikakalliita meillä Suomessa ja sen vuoksi en ole mikään uutuuksien hankkija. Jaksan yleensä odottaa, että joku haluamani kirja siirtyy ALEpinoihin ja sitä odotellessa lainaan kirjaa meidän kirjastosta. Sitä paitsi, kun alkuhuuma vastailmestyneestä kirjasta on kadonnut, voi vielä järkiperäisemmin päättää, onko kirja ihan oikeasti hankkimisen arvoinen.

Nyt kun on tämä tuunaustrendi menossa, niin moni tänä vuonna ilmestynyt kirja on ollut ihan sitä samaa vanhojen ideoiden kierrättämistä, vaikka kirjan nimi on mitä vetävin.

No, yhden kirjan ostin äskettäin, kun se sattui olemaan myynnissä puoleen hintaan ja se on kirja, jota on aina uudelleen ja uudelleen mukava selailla. Se on Do Redo - kuinka villapaita paloitellaan. Ilmestynyt ruotsiksi 2004 ja suomeksi pari vuotta myöhemmin.

Tuo kirja herättää ihan oikeasti käsillä tekemisen halun ja lisäksi siihen kirjaan liittyy minulla mukavia  matkamuistoja!

Nimittäin pari vuotta sitten minulla oli mahdollisuus osallistua erään hankeen järjestämään matkaan, jossa tutustuttiin Tuokholman lähellä sijaitsevan kylän, Ödeshögin pien- ja käsityöläisyrittäjyyteen. Kävimme myös Östergötlands Ullspinneri -nimisessä kehräämössä, jonka omistajista toinen (Ulla-Karin Hellsten) oli ollut töissä Do Redo -projektissa, joka tuotti tämän kirjan. Tässä kuva kehräämön puolelta, ja onpa kuvaan sattunut myös Ulla-Karin.

Kehräämön yläkerrassa olevassa ihanassa myymälässä oli myytävänä tätä kirjaa (tietenkin ruotsinkielisenä) ja sen kirjan innoittamana tuotettuja töitä sekä käsityöpakkauksia. Suomenkielinen kirja oli juuri ilmestynyt meillä.

Kehräämön puolella oli isoja laareja täynnä mitä värikkäämpiä lankoja. Voit kuvitella, kun tuollaiseen paikkaan pääsee tutustumaan, sitä melkein sekoaa...

Olipa mukava tämän postauksen myötä katsoa nuo kaikki matkakuvat uudelleen, sillä niin monessa mielenkiintoisessa pikkupajassa me vierailimme.

Lopuksi vielä toivon, että katsoisit uudelleen ensimmäistä ylläolevista kuvaa: kirja on nimittäin kuvattu äitini punomaan upeaan koriin. Kahvipusseistapa tietenkin! Terveiset ja kiitokset äidilleni, joka varmasti myös lukee tämän postauksen.