Pari kuukautta sitten törmäsin oman kylän kirppiksellä punaruskeaan neulosliivihameeseen nimeltä Design Gudrun Sjödén Mallimari Finland ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ehkä tämä ihana vaate on 70- tai 80-luvulta. Mallimaria ei ole ollut olemassa 15 vuoteen, mutta ruotsalainen Gudrun Sjöden aloitti (nettisivun mukaan) 1978 ja porskuttaa ihanilla mallistoillaan aina vaan.

Edellinen omistaja oli pidentänyt alkuperäistä mallia tummanruskealla helmakaitaleella, mikä oli sinällään ihan ok, mutta, mutta... en halunnut käyttää vaatetta sellaisenaan, ennen kuin keksin jotain siihen lisää. Uskoin, että kyllä se idea putkahtaa vielä, kunhan odottelen rauhassa ja roikotan vaatetta vielä jonkin aikaa henkarissa.

Kas niinhän siinä sitten kävi, että eräänä päivänä jotain muuta kaapin hyllyltä etsiessäni, soljui punaruskea 70-80-luvun vaihteessa äitini virkkaama reunapitsi hyllyltä alas ja -tsädäm!- siinä se oli. Muistan, kun tuo reunapitsi oli ommeltu kiinni oman (huom! punaruskeasävyisen) huoneeni rullaverhon reunaan. Miten tuo reunapitsi osasikin vielä olla justiin tasan tarkkaan sopivan mittainen tuohon liivihameeseen. Kuvassa se on hiukka todellista oranssisempi, joten tuosta todellisempi haaleampi väri sattui olemaan vallan mainio.

Ja retrohenkisyyttä saan lisää asuuni kellertävistä meripihkahelmistä, jotka ovat muistaakseni samalta vuosikymmeneltä. Äidiltäni saadut matkatuliaiset itärajan takaa silloin joskus. Ne etsin kätköistäni esiin.

Lisäksi olen tekemässä pikkuista kassia, johon tulee tuota samaa pitsiä. Tosin leveämpänä. Siitä myöhemmin lisää.