Olin jo etsiskelemässä isoa ruukkua humalalle, mutta sopivaa en oikein sattunut löytämään. Sitten pälkähti päähäni, jospa päällystäisin risuilla pienehkön vanhan muovisaavin, joka jo vuosia oli lojunut ilman käyttötarkoitusta muiden romppeitten joukossa. Koivunoksiakin oli jo säkillinen valmiina kerättynä odottamassa, koska joskus oli tarkoitus tehdä näitä risukiekuroita vielä lisää. 

Aloitin punomisen keskeltä alas päin (pönttö alassuin). Pohjaa en tehnyt. Ja sitten keskeltä yläreunaan päin. Siten sain nimittäin muodon vastaamaan parhaiten saavin kokoa. Onneksi en ostanut mitään isoa saviruukkua tms., kun tuosta tuli ihan jees. Lisäksi euroja ei tuhlaantunut. Toivotaan vain, että humala siinä viihtyy, kun ei kerran autotallimme päädyssä maahan istutettuna viihtynyt!