Kolme vuotta sitten esikoisen lakkiasjuhliin halusin ehdottomasti pitkän hameen ja muistan kuinka selailin ansiokkaasti kasan Burdia löytääkseni mieleisen mallin. Kankaaksi valikoitui kaksi hennon vaaleanpunaista, juhlavaa, samaa laatua/sävyä olevaa keskivahvaa viskoosia. Toinen niistä on pientä ruutukuosia, josta leikkasin helman vinoonleikatun kellottuvan osan. Se näytti kietasupuseron kanssa tällaiselta.

(before, 2007)

En tiedä mitä minun maulleni on tapahtunut tässä kolmessa vuodessa, mutta tuo näyttää nyt ihan liian tätimäiseltä, vaikka toki tässä iässä jo tädiltä saa näyttääkin. Olenhan sentään jo isotätikin veljentyttären kolmelle muksulle.

Mutta en muista, että olisin tuon jälkeen tuota hametta pitänyt missään muissa juhlissa, sillä hame on ihan liian juhlavan oloinen arkiseen käyttöön ja perhejuhlia ei ole kovin monta per kesä, jos joskus ollenkaan. Niinpä oli aika muuttaa sen muotoa ja toivoa, että ehkä sitä tulee käytettyä mallina B enemmän.

(after, 2010)

Leikkaa hurautin sen lantiolta poikki ja helma sai jatkoa kahdesta poimutelmasta. Hameen vuori jäi entiseksi, lyhensin vain. Helmakaitaleet sain leikattua ihan uudesta matskusta, sillä noita kangaslaatuja mulla on vielä ihan metritolkulla.

Tyttö on vitsaillut, että kun äiskä on saanut lyhennettyä kaikki vanhat hameensa lyhyeksi, ei lyhyt ole sitten enää trendikästä... No, tätä 5 vuoden takaista hametta en aio lyhentää ja olen pitänyt sitä lähes joka kesä ihan arkikäytössä valkoisten kangaskenkien kera. 

Ehkä laitan tuon vaaleanpunaisen hörhelöisen pikkuhameen viikon päästä ylleni, kun istua nökötän nenä tv-ruudussa kiinni kuninkaallisia häitä seuraten (vai millon ne on?). Ehkä kaivan jostakin esiin myös tyttären aikoinaan tädiltä saaman vaaleanpunaisen virkatun kruunun päähäni ja unelmoin millaista olisi olla ihan oikea prinsessa! :-)