Mulla on ihan selkäytimeen asti koteloitunut tapa neuloa tasoneuleessa aina reunasilmukat samalla tavalla. Siis saadakseni reunasta siistin. Neulon aina viimeisen silmukan nurin ja ensimmäisen otan neulomatta. Sitä ei tarvitse juuri edes ajatella. Se on niin luonnollista. Olen tehnyt aina niin ja AINA tarkoittaa tässä tapauksessa melkein ikuisuuden.

Hätkähdin äskettäin, kun joku ohjeisti toista neulojaa käyttämään jotakin toista tapaa. En vaan muista mitä.

Olen ajatellut nyt kääntää maailmani ylösalaisin ja alkaa tehdä reunan toisin. Ei siksi, että se olisi yhtään vaikeampaa, vaan yksinkertaisesti sen vuoksi, että poikkean kerrankin tottumuksistani ja laitan aivosoluni uuteen epäjärjestykseen. Tiedäthän, että rutiini voi olla hyvin turmiollista aivoille! ;-)

Joten tuohon aina-oikein-neulomiseen yritän saada jotain ärsykettä... "Neulelangan" olen saanut muutamasta virittyneestä, mutta värinsä pitäneestä t-paidasta.

Jos tiedät jonkun toisen tavan siistin reunan saamiseksi, niin kerrothan!